torstai 30. huhtikuuta 2015

Rataharjoituksissa


Eilen me käytiin tosiaan Satun ratatreeneissä Sorsasalossa. Säähän oli oikein perinteinen aina äitienpäivänäkin nähtävä räntäsade! Onneksi me ei olla sokerista ja tuo kisakentän pohja pysyy hyvänä todella kauvan vaikka sataisi mitä. Kylmä mulle kyllä kuitenkin tuli ja joka ikinen vaatekappale, mitä mulla oli päällä valui vettä tän reissun päätteeksi.
 Itse treeni sujui vielä verkassa ihan hyvin, mutta radalla sitten tulikin vähän isompia ongelmia. Hilma ei ole ikinä, ei varmasti ikinä kieltänyt noin montaa kertaa saman treenin aikana ja muutenkin sen kaikki kiellot tämän vajaan 3 vuoden aikana mitä se on mulla ollut, on ollut melkolailla kahden käden sormilla laskettavissa. Sen käyttäytyminen oli kuitenkin varmasti monen syyn summaa, mutta suurin syy oli se, että tälläkertaa hevosta jännitti. Me ei olla liikuttu edes trailerilla mihinkään syksyn kimmon kisojen jälkeen, eikä tosiaan pitkään aikaan kumpikaan olla hypätty näillä korkeusilla mitään, eli hevosella on varmasti rutiinin puutetta ja sen epävarmuutta laukaisi varmasti vielä se, että verkkapohja alko käydä vähän liukkaaksi ja siellä sen toinen taka jalka lipsahti vähän ponnistuksessa suht iso kokoiselle okserille, se hyppäsi kyllä puhtaasti ja hyvin yli, mutta säikähti ehkä vähän itse ,kun jalka ei pitänytkään. Normaali tilanteessa tuollainen ei varmasti olisi hevosta hetkauttanut, mutta nyt oli jännitys todellakin herkässä jo valmiiksi.
 Treeni ei kuitenkaan ehdottomasti ollut huono kaikista kielloista huolimatta! Oli hyvä nähdä tätäkin puolta tammasta, joka aina on valmis hyppääämään mistä paikasta hyvänsä ja yleensäkkin ilolla tekemässä tätä hommaa. Kyllä siitä tälläkin kertaa selvästi oli kivaa päästä tekemään kunnolla töitä, mutta jännitys ja rutiinin puute vaikutti paljon. 



Rata oli siis 110-120 cm korkeudella. Sarjahan meille oli kaikista vaikein asia radalla, mutta Satu sanoi, että Hilma vaikutti siltä ettei se uskonut mahtuvansa väliin ja siksi niin monta ohi menoa, ja sitten kun päästiin myös b osasta yli, tiputuksia tuli a osalle, koska Hilma tavallaan katkaisi hypyn pystylle saadakseen enemmän tilaa sarjan väliin. Sarja väli kuitenkin oli ihan sopiva, eikä mikään mahdoton tehtävä ja lopulta me päästiinkin sarjan molemmat osat puhtaasti.
 Oli todella hyvä, ettei Satu kaikesta huolimatta helpottanut tehtäviä tai laskenut esteitä ja saatiin lopulta kaikki onnistumaan. Vahvisti taas omaa uskoa siihen, että kyllä mä kuitenkin osaan. Toki olisin voinut estää suuren oosan noista kielloistakin jos olisin osannut ennakoida. Yleensä Hilmasta vaan huomaa heti jos se epäröi, paikat olivat suurimmaksi osaksi ihan hyviä ja olen niin tottunut siihen että se yrittää huonommastakin paikasta. Nyt tuli vaan niin yllätyksenä, että se tosiaan voi kieltää vaikka kaikki olisi ennen estettä ihan hyvin, se vaan olisi tarvinnut noissa tilanteissa vielä vähän enemmän paineistusta ja tsemppiä, että kyllä näistä yli päästään!
 Kokonaisuudessaan siis, epäonnistumisista oppii eniten. Tämä oli erittäin hyvä treeni tilanne hevoselle kun toistoja piti tehdä niin kauan että homma toimi. Nyt vaan lisää hyppyjä hevoselle menetettyä rutiinia takaisin, niin ehkä homma lähtee taas siitä toimimaan :)!



pitkästä aikaa Hilma oli super rauhallinen ja jopa väsyneen oloinen kotona :D teki sen pienelle päälle hyvää saada taas kunnolla ajateltavaa.



Ollaan kokeiltu nyt myös parina päivänä savea noihin sen takasiin, jotka vähän keräävät nestettä. Näin lyhyellä koe ajalla ei vielä voi paljoa sanoa, mutta vaikuttaa ihan toimivalta! Varsinkin kun prinsessa tamma ei kestä takajaloissaan juuri minkään sortin suojia.. savea se ei ainakaan saa potkittua irti :D.

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Hyppy pomppu koikka loikkasia

Heips! En ole taas hetkeen kerennyt päivitellä blogia, mutta nyt vähän infoa luvassa. Käytiin ehkä 2 viikkoa sitten Maijan luona hyppelemässä puomi/kavaletti treenin muodossa ja silloin valitettavasti jäi kameran muistikortti kotiin, joten mitään todistusaineistoja ei jäänyt. Viime viikolla käytiin kuitenkin uudestaan estehyppelyiden merkeissä ja kenttä oli jo sen verran hyvä, että päätettiin mennä ulkona. Keli oli kyllä aivan järkyttävän tuulinen ja luulin hetken ihan tosissaan tippuvanikin kun Hilma levisi vähän väliä joka ilman suuntaan täysin varoittamatta... muuten pysyin ihan hyvin mukana mutta yhden niin nopean sivuhyppy piruetti yhdistelmän se esitti että mä heiluin hetken ainakin 50cm ohi satulasta mutta jotenkin sain kuitenkin vielä itseni kammettua takaisin, juuri kun olin lähellä tippua suoraan selälleni maahan.
  Hevonen oli siis täysin mahdottoman villi ja mitä enemmän alussa yritin saada sitä kuulolle, sitä enemmän vain itse turhaannuin. Tuntui, ettei mikään apu mene perille saatikka läpi. Hevonen oli jännittynyt kuin mikä ja tuli pitkästä aikaa vaan fiilis, että ei, en osaa. Alkuverkkana tultiin esimerkiksi ymyrällä kahta puomia laukassa, aika simppeli tehtävä, eikö? Silti mä en saanut tuotua Hilmaa hyvään paikkaan puomeille kertaakaan, laukka oli ihan hukassa ja hevonen täysin tyhjä suustaan enkä edes pystynyt istumaan alas ja ratsastamaan. 
 Ruvettiin sitten tulemaan puomien lisäksi pikku esteitä ja Hilmakin alkoi pikkuhiljaa rentoutua ja rauhoittua ja tehtävät sujumaan paremmin, mutta edelleen päässä pyöri ajatus "tää on niin vaikee". Ja sitähän tuo tamma tosiaan osaa olla, mutta ehkä just siitä syystä se onkin mun hevonen :D.





Videoita ei valitettavasti ollut tän enempää tälläkertaa, kun kameran akku oli melko vähissä, niin äiti otti sitten kuvia säästelläkseen sitä loppuun asti. Mitään isoja esteitä ei vielä hypätty, tämä oli kuitenkin vasta toinen kunnollinen hyppytreeni pitkiin aikoihin. Nyt olisi kuitenkin tarkoitus siirtyä myös hyppyjen osalta treenaamaan ihan kunnolla :)!







Loppuun vielä muutamia muita kuvia mitä äiti on kotoa räpsinyt. Ollaan tehty Hilman kanssa kaikkea kivaa, maastoiltu kevät säässä, tehty vähän maastakäsittelyjuttuja, kavaletti treenejä ja menin yksi päivä ilman satulaakin ja vitsi en oo muistanu että se on niin hauskaa hommaa :D! Harmi vaan että harvemmin on ollut ketään kameran kanssa paikalla.






hönttiäinen :D
pitkopulla
Haha, mun oli pakko ottaa tästä kuva, Hilma nimittäin yritti hypätä tästä ekalla kerralla yli ravista..., no eihän sillä ihan pomppu venyny ja hypättiin sitten keskelle lätäkköä, urpo:D!

lauantai 4. huhtikuuta 2015

Kouluvalmennus


Tänään me päästiin pitkästä aikaa ihan valmennukseen Hilman kanssa! Oltiin siis Maija Kärkkäisen koulutunnilla ja olipa kiva taas päästä kunnon pohjalle liikkumaan tamman kanssa. Kyllähän mulle muutenkin tekee oikein hyvää päästä valvovan silmän alle ratsastamaa, kun siitäkin on tullut aika pitkä tauko... positiivista oli kuitenkin ainakin se, ettei uusia ongelmia istuntaan ole silti tullut, vaikka vanhat onkin edelleen tallessa :D.
  Saatiin tulla maneesiin verkkaamaan puoli tuntia ennen kuin tunti virallisesti alkoi, ja ihan hyvä niin, koska virtaa hepassa riitti..! Sen puolen tunnin verkkailun jälkeen Hilma ei enää onneksi kytännyt seiniä ja levinnyt ihan joka raksahduksesta, vaan malttoi jo pikkuhiljaa renotutua kun ruvettiin töihin. Tehtiin aika simppeleitä tehtäviä, koska valmentajalla ei ollut mitään käsitystä siitä millainen hevonen tai ratsukko yleensä, kun ensimmäistä kertaa nyt nähtiin niin, että mulla oli myös hevonen mukana. 
  Hilma oli loppujen lopuksi yllättävän kiva ja rentoutui varsinkin loppua kohti huomattavasti. Saatiin myös ihan hyvää palautetta, mieleen painui kuitenkin varmaan parhaiten alussa kommentti hevosesta "oho, ompa se nopea reagoimaan", kun se teki muutamia sivuloikkia ja pieniä eteenpäin sinkoamisia esimerkiksi Maijan maiskutuksesta... Noh, se on vähän herkkis ja todellakin nopea :D. Hilma sai kuitenkin kehuja esimerkiksi siitä, että sillä on hyvät askellajit ja nätti liikkuessaan. 
  Minä puolestani sain hyvin tarpeellisen huomautuksen käsien käytöstä... Sen lisäksi ettei mulla edelleenkään pysy nyrkit pystyssä ja vedän oikean käden aina tyhmästi ristiin sään yli enkä taaksepäin, jännitän myöskin oikeaa olkapäätä ylös. Tätä en todellakaan ole itse tajunnut tekeväni, ja nyt aloinkin kuumeisesti miettimään, mistä asti olen näin ratsastanut! Tajusin kyllä itsekkin eron mun käsien asennossa kun siitä ensimmäisen kerran huomautettiin, mutta vaikeaa oli myöskin yrittää päästää olkapäätä alas ja rentouttaa sitä kättä! Nyt on kuitenkin taas helpompi yksinkin treenatessa korjata ongelmaa kun tiedostaa sen.
  Äiti kuvasi valitettavasti aika vähän, vain 2 videonpätkää jossa kummallakaan ei oikeastaan näy edes tehtävät joita tehtiin, mutta sekin parempi kuin ei mitään ja saa noista tietysti jonkin näköisen käsityksen siitä, miltä meno näytti! Itseäni ärsyttää kyllä suunnattomasti katsoa tuota mun oikeaa kättä videoilla, tekisi mieli vaan mennä videon tilanteeseen ja vääntää se oikeaan asentoon !





Valmennus oli siis aamulla 10 aikaan, mutta tulin juuri kotiin kun käväistiin vielä äskön tallilla hoitamassa Hilman haavaa.. se siis teki torstaina itselleen pienen reijän hokilla toiseen takajalkaan, johon ei onneksi ole mennyt mitään pöpöjä kurakeleistä ja tarhoista huolimatta, ja johon ei onneksi tullut impparia! Yritettiin virittää siihen pientä suojaa lialta laittamalla sidettä, mutta riehumiseksi meni koko homma kun neiti muutenkaan sietää niin vähän takajaloissaan mitään, joten parempi oli vaan iskeä kerros rasvaa ja haavasprayta... muuten sen takajalan potkimisesta ei olisi tullut loppua, mikä tietysti vain huonontaisi tilannetta. Ja nyt iltasella mä sitten vähän siivoilin meidän kaappia ja muutenkin tavaroita, kun kerran tallille asti tultiin.

ja katsokaa miten paljon tilaa mä sinne sain, kun laitoin tavarat järjestykseen !
Kuten varmaan kaikki huomaavat, tein myös uuden bannerin, josta tuli sinänsä sellainen kuin suunnittelinkin, mutta en tiedä silti tykkäänkö siitä edes itse vai en :D. Tämä ulkoasu on nyt kuitenkin toistaiseksi entistä parempi, koska eihän tähän vuoden aikaan jaksa enää sinistä ja lunta katsella! Voi olla, että koitan kuitenkin tehdä aika piankin jonkin omaa silmää miellyttävämmän ratkaisun ulkosun suhteen, mutta tällä mennään toistaiseksi !